Ei mene niin kuin Strömsössä

Tämä pihan tekeminen on kyllä välillä niin sieltä ja syvältä, kun ei itse osaa eikä tiedä ja on täysin muilta saatujen tietojen varassa. Ärsyttävintä on, kun yksi neuvoo yhtä ja toinen toista ja itse on ihan hermona, kun ei tiedä, miten päin tekisi. Erityisesti tämä on tullut ilmi siinä, kun kysyy, millaiset kasvit menestyvät missäkin pihamme penkissä. Kaikki sanovat eri tavalla ja jopa sama ihminen saattaa ensin sanoa yhtä, mutta sitten muuttaakin mielipidetään.

Toinen hyvä esimerkki on tämä multahomma: Kaksi erittäin kokenutta harrastelijapuutarhuria sanoi minulle, että havut, alppiruusut ym. eivät voi sietää kalkkia, eli niille täytyy olla kalkitonta multaa. Lisäksi kahdessa puutarhaliikkeessä suositeltiin havu- ja rhodomultaa, "koska havut ja rhodot ei kestä kalkkia". Siinä vaiheessa ei puhuttu mitään mistään pH-arvoista. No, meikäläinen käyttää tuntitolkulla aikaa ja soittelee ympäri kylää etsiäkseen 16 tonnia kalkitonta multaa. Vihdoin Vapo ystävällisesti suostuu minulle sitä tekemään, tosin aika sikahintaan (mutta se heille suotakoon MIELETTÖMÄN hyvästä palvelusta kautta linjan). Multa tuodaan pihaan ja laitetaan työllä ja vaivalla paikoilleen pariin penkkiin.

Sitten menen puutarhaliikkeeseen kysymään, mitkä kasvit sopisivat kyseiseen penkkiin, niin tulee puhetta tästä kalkittomasta mullasta. Kuultuaan sanan kalkiton, myyjä kauhistuu ja pamauttaa, että mullassa pitää AINA olla kalkkia, havumullassa vaan hiukan vähemmän (pH 5,5-5,8) kuin tavallisessa puutarhamullassa (pH noin 6). Nyt minulla on 16 tonnia multaa, jota ei ole kalkittu, jossa ei kasva myyjän mukaan yhtään mikään, kun sen pH on todennäköisesti noin 4. Ja myyjän mukaan sen kalkitsemiseksi minun täytyisi hankkia "valtavat määrät" 25 kilon kalkkisäkkejä, jotta saan sen käyttökelpoiseksi. Voin sanoa, että muutama ärräpää pääsi autossa kotimatkalla, kun näin jo sieluni silmin itseni kaivamassa 16 tonnia multaa pois kuopasta kalkitsemista varten (luulin, että kalkki laitetaan kerroksittain sinne väleihin ja pitää sekoittaa hirmu tarkasti).

No, meikäläinen sitten suurin piirtein itkua tuhertaen soittamaan Vapolle, että onko se tilaamani multa nyt todella ihan täysin kalkitsematonta (itse pyysin sitä) ja että mitäs minun nyt pitäisi tehdä, että saan siitä käyttökelpoista. Siellä ihana setä taas lohdutteli, että Vapon kalkitsemattoman mullan pH on kuitenkin noin 5. He laittavat 150kg kalkkia normaaliin nuppikuormaan (16 tonnia) tavallista puutarhamultaa, joten pH:n nostamiseksi tuonne 5,5:een siitä riittäisi nyt kolmannes tai maksimissaan puolet. Eli 50-75kg kalkkia riittää. Menin heti Agrimarkettiin ja ostin yhden pikkuruisen 40kg:n säkin kalkkia (dolomiittikalkki). Meinsin lentää pyllylleni, kun kassahenkilö kysyi toiselta kalkin hintaa ja myyjä vastasi, että 126 euroa. !!! Onneksi kyseessä oli kuitenkin tonnihinta, eli 40 kilon säkille jäi hintaa kokonaista viisi euroa. Vielä siellä Agrimarketissa yksi myyjä rupesi mesoamaan, että "Eihän tuo 40kg riitä yhtään mihinkään", kunnes kuuli, että Vapo todella laittaa vain tuon 150kg nuppikuormaa kohti normaalistikin, ja perui sitten sanansa. Ja minä siinä välissä jo ehdin taas saada slaagin, kun pelästyin, että Vapon myyjä on laskenut väärin. Mutta tällä mennään nyt! 50-80 kiloa kalkkia tuohon määrään, minkä olen hankkinut. Kolmannes erkkerin edessä olevaan penkkiin, kaksi kolmannesta havuryhmään. Ja toivotaan, että sillä keinolla ensi keväänä minun havut juurtuvat nätisti paikalleen.

Parasta on, että Vapon mukaan kalkin voi heittää mullan pinnalle, josta sade ja lumen sulamisvedet imeyttävät sen multaan, eli minun ei tarvitse edes alkaa kaivamaan yhtään mitään (nämä havupenkit on siis tarkoitus istuttaa vasta ensi keväänä). Huoh!

En uskalla edes ajatella, miten tapissa verenpaineet on siinä vaiheessa, kun pitää niitä kasveja alkaa hankkimaan. Tähänastisissa työvaiheissahan (pohjat, kiveykset, nurmikko, istutusaltaiden reunukset) miehelläni ja isälläni on ollut tietoa ja taitoa siitä, miten hommat hoidetaan. Kohta nuo on kuitenkin tehty ja vastuu pihahommista (eli kasvien istuttaminen ja hoito) siirtyy minulle. Ja minä taas en ole eläessäni istuttanut yhtään mitään. Minulla ei ole harmainta hajua esimerkiksi seuraavista:
- mikä kukka kukkii milloinkin (joka penkissä pitäisi varmaan olla vähän joka kesän ajalle kukkivaa)
- miten syvään mikäkin kasvi istutetaan
- millaisia istutusvälejä pitäisi käyttää
- mitkä kasvit viihtyvät millaisessakin paikassa
- kuinka monta  tainta pitää ostaa
- kuinka isoja alueita aina yhdelle kasville pitää varata
- miten kasveja pitää hoitaa (kastelu, lannoitus, leikkaukset ym.)
- kuinka kauan kestää, että kasvit kasvavat.

Ei ole helppoa tämä puutarhaelämä!