Kaikenlaista pientä kivaa

Viime viikkojen pihatöihin on kuulunut lähinnä kukkien kastelua ja uusien avautuvien kukkien ihastelua. Kitkenyt olen vain kertaalleen, mistä mielestäni kiitos kuuluu Vapon seulotulle mullalle. Ihan selkeän eron huomaa siinä, onko penkissä Vapoa vai Joonasta haettua puutarhamultaa. Kasvimaa on ollut oikeastaan täysin rikaton - olen koko kesänä kitkenyt ohi mennessäni rikan silloin, toisen tällöin, yhteensä max. 15 kappaletta. Toisaalta kitkeminen on aika kivaa puuhaa, joten en pistäisi pahakseni ainakaan näin alkukesästä, että sitä olisi enemmänkin. En tiedä, mitä minikokoista rikkaa on tullut havupenkkiin neliöiden laajuudelta. Sitä on niin valtavasti ja se on niin pientä piperrystä, etten ole jaksanut sitä edes käydä nyppimään pois.

Koska maailmassa on jo tuhat ja yksi kukkienihastelublogia ja haluan muutenkin blogini pysyvän enemmän pihanrakennukseen painottuvana, laitan tähän nyt kertapläjäyksellä alkukesän kukinnot. Kuten kuvista näkyy, täällä ei rehota mikään ja kaikki on vielä kovin alussa ja hentoa. Mutta olen ollut yllättynyt siitä, että yksikään kasvi ei ole kuollut ja todella monet kukkivat jo näin ensimmäisenä kesänä. Erityisen hyviä kukkijoita ovat olleet adoptioperennat. Sitä kasvienhankintatapaa en voi tämän kokemuksen perusteella tarpeeksi suositella!

Ystävältä haetut kurjenmiekat ehtivät jo kukkia ja lakastua.

Vuorikaunokinkin kukinta oli ja meni.

Myös tulikellukka oli alkukesän kasvi, nyt kukinta on jo ohi.

Ahomansikka tekee kirsikan juurella kukkia ja rönsyjä.

Myös Viherpeukaloilta tilatut kukat kasvavat ja monet myös kukkivat.

Juuri nyt kukassa ovat mm. akileijat...

...ja päivänkakkara.

Kasvimaan kesäkukat nousevat hiljalleen maasta. Herneetkin istutin viime viikolla (vasen sakara ei näy kuvassa), niiden nousua jännitetään helteisen alkutaipaleen takia.

Tälle puolelle kasvimaata laitoin kurkkua, salaatteja, yrttejä ja porkkanaa. Sipulia en ole vielä muistanut, ehkä huomenna.

Avomaan kurkut olivat supernopeita itämään. Alut ilmestyivät ihan parissa päivässä. En muovittanut niitä mitenkään, mutta olen kastellut ahkerasti hellepäivien iltoina huoneenlämpöisellä vedellä.

Pionin ruipelotkin tekevät nuppuja. En vaan tiedä, pitäiskö nuo nuput katkaista tänä kesänä vielä pois.

Kärhöläisistä parhaiten viihtyy punainen 'Warszawska Nike'. Se ei vielä kuki, mutta kasvattaa köynnöstä reippaasti.

Myös sininen 'Multi Blue' on kasvanut pituutta ja avannut jo ensimmäisen nuppunsakin.

Upein ja runsain kukkija on ollut 'Miss Bateman', mutta jostain syystä se ei kasva pituutta ollenkaan, vaikka on ainoa, joka on ihan kunnon maahan istutettu.

Kirjoittelen taas, kun olen tehnyt jotakin "oikeita töitä", eli muuta kuin kastellut ja kitkenyt. Lannoittamiseen pitäisi kai seuraavaksi perehtyä, sekä siihen, mitä kukkia pitää nyppiä tai muuten hoidella. Ensi viikolla pitäisi ainakin tukea vinoon kasvava kirsikka sekä muistaa istuttaa sipulit ja lisää salaatteja (ajatettelin laittaa puolenkymmentä siementä joka viikko, niin salaattia olisi aina saatavilla). Kiva, kun on luvattu sadetta, niin ei tarvitse huolehtia kastelusta!

Pionit ja ruusut

Toistaiseksi viimeisiksi istutustöiksi tällä pihalla jäivät pionit katajien ympärille ja ruusut istuskelualuetta rajaavaan tiilipenkkiin. Tai no, ihan vihoviimeisistä ei voi puhua, tänään anoppikokelas tuo vielä mökiltä kotkansiipisaniaista ja naapurilta ajattelin kysyä humalan taimia jaettavaksi. Mutta sitten istutustyöt alkavatkin olla ainakin isommassa mittakaavassa tältä kesältä tehty. Ehkä jotakin pientä ja syksyllä sitten sipulikasveja, mutta muuten ajattelin keskittyä kesällä kitkentään, harventamiseen, kasteluun ja lannoittamiseen.

Eilen siis laitoin tuohon L:n malliseen tiilipenkkiin Lontoon matkan innoittamana ruusuja. Samassa yhteydessä poistin penkistä kaksi pallotuijaa, sillä välit tuntuivat liian pieniltä. Toinen pallotuija päätyi ulkorapulle ruukkuun ja toinen kuusen viereen pihan nurkkaan. Nämä ruusut ovat tertturuusuja nimeltään 'Nina Weibull', niiden pitäisi olla kohtalaisen hyviä talvenkestoltaan.

Tämän päivän urakka oli istuttaa katajien ympärille pioneita. Yhdeksän tainta - kolme Bowl of Beautya, kolme Karl Rosenfeldtiä, kaksi Festiva Maximaa ja yksi Sarah Bernhardt - päätyivät loivaan siksak-muodostelmaan sikin sokin, jotta kukintaa olisi siellä täällä. Vähän tekisi mieleni laittaa pionien juurelle vielä jotakin matalaa, mutta saas nähdä!

Kuvia myöhemmin.

P.s. En tiedä, johtuuko tämä kiireisimmästä sesongista ja työstressistä, mutta olen saanut viime viikkoina paikallisilla taimitarhoilla ihan järkyttävän huonoa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt asioimaan jatkossa lähinnä Puutarha-Prismassa. Se on lähellä, siellä on yllätyksekseni melkein paikkakunnan paras valikoima, sieltä saa hyvää palvelua (jos vähän katsoo, keneltä kysyy) ja hinnat ovat usein puolet siitä, mitä puutarhaliikkeissä. Periaatteessa haluaisin kannattaa paikallisia pienyrittäjiä, mutta kiertelin aikani vertailemassa taimia ja hintoja eri liikkeissä, ja kyllä tämä nyt aika 6-0 meni Prismalle (tai Viherpisteelle ehkä kuitenkin kolme pistettä hyvästä palvelusta)... Eihän noista Prismankaan taimista tiedä, miten ne kestävät kesän saati talven yli, mutta tähän istutusvaiheeseen saakka siellä kaikki on toiminut parhaiten.

Lontoon Regent's Park

Olin alkuviikon oppilaideni kanssa Lontoossa. Voi ihanuus, millaisia puistoja siellä oli! Tässä muutama kuva Regent's Parkista, jonne poikkesimme sattumalta matkalla Madame Tussaudsin vahakabinettiin. Puisto oli kertakaikkisen upea, jopa teini-ikäiset oppilaanikin huokailivat huokailemasta päästyään paikan ihanuutta, mikä kertonee paljon.

Puistonpenkin selkänoja.

Tämä ruusutarha oli huikea! Niin huikea, että muutin taas mieleni ja taidan sittenkin uskaltautua kokeilemaan tuohon istuskelualuetta reunustavaan L-penkkiin ryhmäruusuja. Eihän näiden maisemien jälkeen ilmankaan voi olla! 

Toinen must have - hankinta tämän reissun jälkeen on puksipuu tai pari. Haaveilin alun perin samaiseen L-penkkiin pallon muotoisista puksipuista, mutta luovuin haaveesta niiden huonon talvenkestävyyden vuoksi ja tyydyin tylsiin ja tavallisiin pallotuijiin. Lontoossa oli puksipuita joka paikassa ja ne ovat kyllä aivan ihania. Luulen, että minun on hankittava niitä muutama, silläkin uhalla, että ne jäävät yhden kesän kasveiksi.

Bongasin kärhöläisen kurkistelemassa erään talon aidan raosta.

Aika kivasti ja yllättävästi täällä kotipuutarhassa oli tapahtunut kaikenlaista poissa ollessani. Kärhöt ovat alkaneet kasvaa pituutta, jättipoimulehti työntää uusia ruttuisia lehtiä maasta, lilja oli kehittänyt melkoisen kasan nuppuja, saniaiset aukeavat ja mikä tärkeintä - mikään ei ole kuollut! Kyl tää täst, kyl tää täst!

Mutta nyt puutarhakauppaan toteuttamaan niitä ruusu- ja puksipuuhaaveita!

Apua!

Olen ollut ihan liian varhainen! Samettikukat tekevät työhuoneen lattialla nuppuja kuin vimmatut, muutamat ovat jo aukikin, vaikka vielä pitäisi odottaa pari viikkoa, että niitä saa laittaa ulos. Köynnökset kasvavat ja kasvavat, en keksi, millä ihmeellä ne kaikki tukisin. Niitä on varmaan kilometri ennen kesäkuun kuudetta! Metriset gladiolukset taipuvat kaksin kerroin, reissun aikana kolmaskin seitsemästä ruttukurttumukulasta oli alkanut ihmeekseni puskea lehteä mullasta. Tsinnian hujopit näyttävät siltä, että jos ne joutuvat odottamaan vielä kaksi viikkoa ennen ulos menoa, niitä uhkaa gladiolusten kohtalo.

Mitä mä teen? Keppejä, tukia, säleikköjä tänne nyt työhuoneen täydeltä ja vähän äkkiä! Vai joko joko JOKO ne voisi laittaa ulos oikealle paikalleen?

Ikinä en ainakaan enää esikasvata mitään näin aikaisin!

Puuhailuja päivänä, jolloin Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa!

Olen ihan hirveän huono pitämään lupauksiani - ainakin, mitä tulee puutarhanhoitoon. Päätin aamupäivällä, että tänään en tee mitään pihahommia, koska olen lähdössä huomenna neljäksi päiväksi työmatkalle Lontooseen. Ensinnäkään minulla ei pitänyt olla tänään kaiken pakkaaamisen ja siivoamisen keskellä edes aikaa puutarhastella ja toisaalta mitä vähemmän täällä olisi taimia huolehdittavana, sen helpompi mieheni kannalta.

Mutta sitten ajattelin, että eihän se haittaa, jos kylvän auringonkukat. Ensi viikolle on luvattu sadetta, ja vaikka sitä ei tulisikaan, niitä ei kuitenkaan tarvitse kuin kastella.

Eikä sekään haittaa, jos lannoitan nurmikon, nythän on paras mahdollinen aika, kun kerran sitä sadettakin...

Ja nuo kesäkukat on kyllä ainakin pakko harsottaa ennen reissua, jos vaikka poissa ollessani tulee kylmiä kelejä.

Niin, ja kirsikkatomaatit täytyy ehdottomasti siirtää isompiin ruukkuihin tai ne eivät ehkä ole enää hengissä palatessani. 

-> Puutarhakauppaan ostamaan nurmikon kevätlannosta ja ruukkuja tomaateille. Ja kas - sieltä tarttui mukaan myös kolme kärhöä. 

Pinkki 'Warszawska Nike' ja  

sininen 'Multi Blue' ruukkuihin (tuskin tulevat pärjäämään niissä, mutta yrittänyttä ei laiteta),

ja ihana vihervalkoinen 'Miss Bateman' kasvimaalle. 

En ehtinyt perehtyä niiden istuttamiseen saati muuhun sielunelämään tarkemmin, joten tökkäsin ne nyt vain salaojitettuun multaan ja kastelin kunnolla. Reissusta palatessa täytyy miettiä vielä mullan laatua ja määrää.

Lopuksi kastelin vielä kaikki taimet, tässä kuvassa viime viikolla koulimani aitoelämänlangat, joiden loppusijoituspaikka tulee olemaan terassin säleikön edusta. Köynnökset olivat päässeet kasvattamaan juurakkoa ja kietoutumaan toisiinsa niin, että sain erotella lonkeroita toisistaan puolisen tuntia. Vaikka kasvit näyttivät käsittelyn jälkeen voipuneilta, ne elpyivät parin päivän kuluessa, ja nyt näyttää siltä, että yksikään ei heitä henkeään. Sitä paitsi pikkiriikkiset samassa kylvölaatikossa olleet keijunmekotkin ovat alkaneet vihdoin kasvaa, kun nämä lähtivät häiritsemästä.

Nyt pikaiset pakkaamiset ja sitten jännittämään Suomen peliä! Toivokaa Lontooseen auringonpaistetta ja koti-Suomeen sadetta, jotta miehen ei tarvitse kastella minun viljelyksiäni. Vuoden hiljaiseloa pitänyt orkidea on muuten tehnyt taas pari kukkavanaa. Hyvällä tuurilla minun kotiin palatessani keittiön pöydällä odottaa kukkaloisto.

P.s. Tässä on eilinen pihakirppislöytö sieltä perennojenvaihtotorilta - aika kiva, vaikka itse sanonkin:

Kevätretki Neuvottomaan (lisää lahjoituskukkasia)

Kävin tänään kylässä naapurikaupungissa asuvalla ystävälläni. Kävimme siinä nurkilla perennojenvaihtotorilla ja adoptoin samalla reissulla vähän taimia myös ystäväni kukkapenkistä. Tai oikeastaan aika paljon taimia. Melkein jo nolon paljon, mutta ystäväni onneksi vain nauroi. Vain viherpiipertäjä ymmärtää toista viherpiipertäjää. :)

Tässä näitä adoptoituja:

Jokin tuntematon saniainen.

Taponlehti.

Jokin esikko.

Helmililja.

Jokin kukaltaan ruiskaunokin näköinen ja jokin n. 30-senttinen lilja.

Lisää raparperia.

Ahomansikkaa.

Sieltä perennojenvaihtotorilta ostin nämä: Kaksi päivänkakkaraa ja yhden tulikellukan.

Lahjoituskukkasia

Pidän siitä, että kasveilla on tarina. Olen yrittänyt haalia mahdollisimman paljon kasveja, lähinnä perennoja ja yrttejä, ystäviltä ja sukulaisilta. Minusta on kiva kulkea pihamaalla, hoidella kasveja ja ajatella niitä ihmisiä, joilta olen kunkin kasvin saanut. Minulla on jo ruusuaita sydänystävältä, unikoita kuorokaverilta, sekä siperiankurjenmiekkaa, jättipoimulehteä ja muurikelloa anopilta. Tänään sain mummolta raparperia ja äidiltä komeamaksaruohoa, sitruunamelissaa ja oreganoa. Lauantaina lähden ihan-erityisen-ystävän luokse Neuvottomaan hakemaan lisää kasveja. Siellä päin on lauantaina myös perennojenvaihtotori, ajattelin viedä sinne äidin särkynyttäsydäntä ja katsoa, mitä sillä saisi vaihtiksena.

Tässä jotain tämänpäiväisiä istutuksia:

Pääsiäislahjana saatu muurikello roikkuu toivottavasti aikanaan penkin reunuksen yli. Ellei se sitten palellu sitä ennen. Vielä ei kai olisi hyvä aika istuttaa, mutta kun ei se tahdo pärjätä sisälläkään pikkiriikkisessä ruukussaan.

Jättipoimulehdet. Nämä taisin kyllä istuttaa jo aiemmin viikolla.

Komeamaksaruohot.

Kuunliljat alkavat nousta mullasta:

Ainiin - olin päättänyt, että en vielä tänä vuonna kokeile tomaatteja. Mutta Robin Hoodin puutarhaosastolla oli pieniä, vähän yksinäisen ja reppanan näköisiä taimia, jotka suorastaan huusivat, että "vie minut kotiin".

Kasvimaa

Kasvimaa sai eilen ja tänään ensimmäiset asukit:

Etualalla sitruunamelissaa ja oreganoa, takana raparperia.

Eilen kylvin raparpereista vasemmalle kesäkukkia.

Raparperin taakse kulmaan tulee auringonkukkaa,

orvokkien eteen kurkkua,

yrttien ympärille ja muutenkin sinne tänne samettikukkaa,

orvokkien taakse sipulia ja porkkanaa

ja etureunaan, mikä oikestaan jäi jo tämän rajauksen ulkopuolelle, salaatteja.

Kesäkukat (yksivuotiset)

Laitan nyt vain nopeasti ylös, etten unohda. Kuvia myöhemmin...

Kylvin tänään kasvimaalle yksivuotiset kesäkukat. En tiedä, olenko liian aikaisessa, mutta jos menee mönkään, ehdin kai laittaa vielä loppukuusta toisen satsin.

Kävi vähän tyhmästi, kesäkukkasekoituksen ja ruiskaunokin sekoitusta riitti nurmikolta päin katsottuna vain kolmeen ensimmäiseen kylvövakoon, neljänteen laitoin pelkkää silkkiunikkoa. Olisi pitänyt alun perinkin miksata nuo kaikki sekaisin ja kylvää riittoisammin.

Ennen kylvöä tasasin mullan pinnan. Vanhaa rikkaa ja juuria siinä ei juuri olekaan, kun se on viimekesäistä seulottua multaa. Sitten kastelin maan, vedin 15-20 sentin välein kyvövaot ja tiputtelin siemeniä vakoon ihan näppituntumalla. Välillä siementen väliä saattoi tulla viisikin senttiä, joihinkin kohtiin tipahti reilummin (siinähän minulle on kesäksi hommaa, kun noita sitten harventelen). Lopuksi peittelin vaot kevyesti ja kastelin maan vielä kunnolla. Ihan älyttömän kätevä on tuollainen puutarhaletkun päähän tuleva suutin, josta voi valita erilaisia suihkuja, myös tosi pehmeän ja sumutinpullomaisen, joka ei riko mullan pintaa ja levittele siemeniä ympäriinsä. "Shower" ja "Mist ovat olleet viime päivinä käytössä kovastikin, kun taimia on istuteltu.

Ainiin - ja ihan vihoviimeiseksi merkkasin vakojen paikat pienillä kivillä.

Perennat

Perenna tarkoittaa monivuotista ruohovartista kasvia, siis sellaista kukkaa, joka selviää (tai ainakin pitäisi selvitä) talven yli ja jota ei tarvitse kylvää joka vuosi uudelleen. Tilasin Viherpeukaloiden nettikaupasta pari kuukautta sitten valmiin perennaryhmän. Tänään istutin taimet vinkurapenkkiin seuraavasti:

Puutarhakalusteilta päin katsottuna vasemmalle tuli kaunopunahattua, sen eteen loistokurjenpolvea ja sen viereen vasemmalle puolestaan myskimalvaa. Kalusteilta päin oikealle tuli punatähkää ja sen eteen loistosalviaa. Valaisimen ympärille laitoin anopin mökiltä tuomia siperiankurjenmiekkoja ja niiden eteen lehtoakileijaa.  Kurjenmiekkojen viereen keskemmälle vielä idänkurjenpolvia. Tarkemmat nimikkeet löytyvät kasviluettelosta sivupalkista.

Paketin mukana tuli kolme valmista mallia, miten kukat olisi voinut asetella. En oikein noudattanut niitä, kun tuo marjakuusi oli jo valmiina penkissä, eikä vinkurapenkkiin saanut mitenkään järkevästi mitään niistä kolmesta mallista. Varioin siis valmista mallia niin, että laitoin korkeammat keskemmälle ja matalammat reunemmalle. Haluaisin laittaa ihan reunalle vielä jotain roikkuvaa / lamoavaa, mutta en tiedä, mahtuuko. Luulen myös istuttaneeni kukat liian lähelle toisiaan (30-40cm välejä suositeltiin, mutta laitoin hiukan tiheämpään) sekä liian lähelle marjakuusta. Jää nähtäväksi, miten ne viihtyvät.

Erkkerineduspenkki täydentyi kuunliljoilla. Merkitsin juurakoiden paikat grillivartaan pätkillä, että tiedän, mistä kastella / mistä jatkaa istuttamista.

Ylijäämäkukat (siperiankurjenmiekkaa, punatähkää ja kuunliljoja) istutin kuusen juurelle. Ph:sta ei ole mitään käsitystä eivätkä ainakaan kaksi ensiksimainittua varmaan edes viihdy tuolla varjommassa. Mutta parempi kai edes yrittää kuin heittää kompostiin hyviä taimia / juurakoita / mukuloita. 

Aika kiva, minulla on nyt paitsi havuja, myös kukkia! :)

Kuulin, että tänä keväänä kevätkosteutta on ollut vähemmän kuin aiempina vuosina, minkä vuoksi kasveja pitää kastella tavallista huolellisemmin.

---EDIT 9.5.2011---

Istutin tänään havupenkkiin myös Haukkajärveltä tuodut jättipoimulehdet.