Ensimmäinen nimi-ideani blogilleni oli hyvin totuudenmukainen ja kuvaava: "Viherpeukalo keskellä kämmentä". Ideani osoittautui kuitenkin pikaisen hakukonevierailun jälkeen kaikkea muuta kuin originelliksi. Nimi oli jo käytössä toisella bloggaajalla (ja mielestäni hiukan epäreilusti käyttäjällä, jonka peukalo on blogin sisällöstä päätellen juuri oikealla paikalla).
Hetken tuumailtuani päädyin tuohon Simsalabimiin. Toivon, että nimi olisi enne, mutta totta puhuen mukana on aimo annos ironiaa. Meidän puutarhassamme tuskin mikään tulee tapahtumaan helposti, nopeasti tai käden käänteessä. Tarvitaan vielä rutkasti aikaa ja vaivannäköä, epäonnistuneita yrityksiä ja opiskelua ennenkuin täällä alkaa mikään vihertää. Uskon kuitenkin, että selviämme tästä, niinhän muutkin ovat selvinneet.
Tällä hetkellä minulla on työkiireitä, joten ennen suvivirttä en ehdi juurikaan panostamaan pihaamme tai ainakaan raportoimaan siitä tänne. Halusin kuitenkin laittaa blogiini jo ainakin yhden kasveihin liittyvän postauksen, onhan tämä sentään puutarhablogi. Koska tämän blogin tarkoitus ei ole kehuskella upeilla puutarhasaavutuksillani, alla oleva kuva tv-huonettamme koristavasta sitruspuusta saa kunnian aloittaa blogini. Pysyypähän perusasiat mielessä.
(Tällaista jälkeä saa aikaan, kun kaataa kasville vahingossa liian lämmintä kasteluvettä. En tiedä, toipuuko hän koskaan järkytyksestä, mutta tuumaillaan nyt rauhassa jonkin aikaa. Jos jollain on idea, millä toipumista voisi edesauttaa, kommentteja otetaan vastaan.)
Suurin puutteeni kasvienhoitajana on ollut viitseliäisyyden puute. Olen mestari vetkuttelemaan asioiden hoitamisessa. Esimerkiksi Lahden puutarhamessuilta hankkimalleni Kallalle meinasi käydä kalpaten, kun se oli alun perin niin pienessä ruukussa, että kastella pystyi vain vähän kerrallaan. Siirsin ruukun ostoa päivästä toiseen kolme viikkoa ja Kalla alkoi olla aika lailla sen näköinenkin. Tänään vihdoin sain sen kuitenkin uuteen ruukkuun ja uuteen multaan, nyt jään seuraamaan sen sopeutumista meille.
Jokin meilläkin on sentään voinut hyvin:
Naapurilta adoptoitu kliivia puhkesi keittiön pöydällä upeaan kukkaan. En kuitenkaan tiedä, pitäisikö nuo kuivat nyppiä pois ja jos, niin mistä kohtaa. Any comments?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti