Havujen istuttaminen

Nyt en ehkä enää pysy nahoissani!

Istutin tänään seuraavat kasvit:

Oleskelualuetta reunustavaan L-penkkiin 7 kpl kääpiöpallotuijia. 

Tein pienen kokeilun: Tuosta vasemmasta reunasta (vinkurapenkin suunnasta) lukien ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs (= kulmataimet) saivat alusekseen Vapon puutarhamullan ja vähäkalkkisen (alun perin kalkittoman) havumullan sekoitusta. Samasta suunnasta lukien numero kakkonen sai alleen hiukan Kekkilän havu- ja rodomultaa pussista, mutta enimmäkseen ympärille ihan tavan puutarhamultaa. Numerot kolme, viisi ja kuusi saivat alleen ja ympärilleen reilusti sitä Kekkilän havu- ja rodomultaa. Osto- ja kasvupaikka ovat kaikilla taimilla samat, jään seurailemaan, vaikuttaako multa millään lailla kasvuun ja selviytymiseen.

Nuo pallotuijat hain eilen Joonasta. Tänään vähän kismitti, kun kävin Puutarha-Prismassa ja sieltä olisi saanut samalla hinnalla jo paljon isompia taimia. Mutta ei jaksa nyt edes harmitella, kun on vielä paljon lisää kerrottavaa ja näytettävää, nimittäin tämä:

Erkkerineduspenkki täyttyi havuista ja sydämeni ilosta!

Sama penkki terassilta päin.

(Noista kivistä en ole vielä ihan varma.)


Erkkerineduspenkin kasvit kiveltä terassille lueteltuna: 
Kolme kääpiösinikatajaa (Juniperus sq. 'Blue Star'). Suoraan Vapon vähäkalkkiseen.

Sinilaakakataja at (Juniperus horisont 'Glauca'). Suoraan Vapon vähäkalkkiseen.

Kartiovalkokuusi (Picea clauca 'Conica'). Vapon vähäkalkkiseen (kuusen juurelta), lisäsin 0,5dl kalkkia.

Ruukkuun (tai siis molempiin, niitä on kaksi erkkerin molemmin puolin) tulee todennäköisesti kärhö kiipeilemään tukia pitkin.


(Tässä kuvassa näkyy tuo jo edellisessä kuvassa listaamani 

vasemmanreunimmainenkin kartiovalkokuusi.)

Lamosinikataja (Juniperus sq. 'Blue Carpet'). Suoraan Vapon vähäkalkkiseen.

Kartiovalkokuusi (Picea clauca 'Conica'). Vapon vähäkalkkiseen (kuusen juurelta), lisäsin 0,5dl kalkkia.

Laakakataja (Juniperus hor. 'Wiltonii'). Suoraan Vapon vähäkalkkiseen.

Kartiovalkokuusi (Picea clauca 'Conica'). Vapon vähäkalkkiseen (kuusen juurelta), lisäsin 0,5dl kalkkia.

(Tässä kuvassa näkyy myös kääpiökataja ja vähän kääpiövuorimäntyä.)


Kääpiökataja (Juniperus repanda). Viime talven yli talvehtinut. Perus puutarhamultaan.

Kääpiövuorimänty (Pinus mugo pumilio). Havu- ja rodomultaan.

Kääpiövuorimänty (Pinus mugo pumilio). Havu- ja rodomultaan.

Kääpiökataja (Juniperus repanda) Istutettu perus puutarhamultaan.

Kääpiövuorimänty (Pinus mugo pumilio). Havu- ja rodomultaan.

Näköesteeksi museolle päin laitoin kolme pilarikatajaa. Jokaiselle säkillinen havu- ja rodomultaa, lisäksi taimen alta kaivettua nurmimultaa. Katajien eteen tulee pioneita, kunhan on sen aika. Siinä yhteydessä tämän penkin kaari tulee loiventumaan huomattavasti. Kun olin istuttanut taimet, kävi hirvittämään, että tulivatko nuo nyt kuitenkin liian lähelle toisiaan...

Vinkurapenkin ensimmäinen asukas - Japaninmarjakuusi (säkillinen havu- ja rodomultaa, muutoin Vapon vähäkalkkista).

Kun joka penkissä on nyt jo jotain, täytyi kasvimaallekin laittaa vihreää edes ruukussa. Orvokkeja ja ruohosipulia.

Olen luonteeltani paitsi järjestelmällinen ja tarkka, myös impulsiivinen ja hutiloiva. Kun innostun jostakin, en malta millään antaa periksi. Heittäydyn flow'n valtaan ja unohdan ajan kulun. Heräsin viime yönä neljältä ja katsoin kelloa, että joko voi mennä istuttamaan. Kuudelta heräsin uudestaan ja mietin, joko kehtaisi mennä. Lopulta kahdeksalta aloitin hommat ja nyt iltakahdeksalta kaikki on valmista. Ehdin minä kuitenkin onneksi siinä välissä käydä mummolla munkilla ja simalla. Niin, siis siihen impulsiivisuuteeni viitaten... En millään malttanut istuttamisen lomassa etsiä netistä istutusohjeita. Ajattelin, että kyllä tämä tästä vanhasta muistista menee. Vasta istuttamisen jälkeen pälkähti mieleen, että taimia olisi kai pitänyt liottaa vedessä ennen istutusta. *nolo*

Täytyy kastella taimia nyt ekstrahyvin! Voi kauhistus, jos ne kuolevat käsiin.

H-hetki

Huomenna! 

H-u-o-m-e-n-n-a! 

Huomenna täällä istutellaan!

P.s. Kävin tänään adoptoimassa ystävältä unikoita. Saas nähdä, pysyvätkö ne hengissä täällä kovin erilaisessa maaperässä, saati kukkivatko jo tänä kesänä!

Nurmikon keväthuolto

Siirtonurmi näyttää selvinneen talvesta.

Kovin kuivalta se näyttää, mutta seasta kasvaa, päivä päivältä sinnikkäämmin, selvästi uutta vihreää.

Olen haravoinut nyt nurmen kokonaan, se kuulemma tykkää siitä, että sen möyhii kuohkeaksi lumien lähdön jälkeen. Liian aikaisin ei kuulemma saa haravoida - nurmikko ei tykkää, jos siellä tallaillaan sen ollessa vielä märkä.

Jossain vaiheessa (toukokuussa) pitäisi kai viskoa siihen kevätlannos. 

Tässä vielä kuva viime kesältä:

Suuren Päivän (istuttamisen) valmistelua ja muuta pientä piipertelyä

Hain eilen multaa (Valkealan Joonasta 20e / kärry itse lapioituna) ja täytin istutusaltaat:

Mullan pinta oli 5-10 cm notkolla talven jäljiltä.

Istutin myös äidiltä pääsiäisenä saadut tuliaisorvokit terassiruukkuun:

Tänään hain mökiltä viimekesäisiä ylijääneitä noppakiviä ja viimeistelin kirsikan alustan reunukset.

ENNEN

VÄLIVAIHE (paparazzi iski) 

JÄLKEEN 

Siirsin kivelle kaverin ja laitoin astinkivet hanan kulmaan. Voi olla, että joudun vaihtamaan väleihin tunkemani mullat hiekkaan, jos tuo sottaa kengät. 

Ja mitäs siellä pilkottaa... Ihka ensimmäiset istutukset - anopilta saatuja siperiankurjenmiekan jakotaimia.

Apulaispuutarhurikin kävi kaivamaan. Nurmikkoa. Keskeltä pihaa. Minulta pääsi paha ääni. Saas nähdä,  menikö viesti perille. 

Hain eilen Koski-Koneesta liuskekiviä (20e tämä vajaa pari neliötä). Asettelin nekin tänään paikoilleen kasvimaalle. En laittanut alle soraa enkä ainakaan vielä päälle kivituhkaa, kun en ole varma, onko kasvimaa ensi kesänä enää samanlainen. Onpahan sitten helpompi muuttaa pohjaa. Kivien ympärille tulee porkkanaa, salaatteja, yrttejä, sipuleita, samettikukkaa ja ehkä kurkkua. Tuonne päätykulmaan tulee raparperia ja auringonkukkaa. Liuskekivien tarkoitus on siis toimia "huoltokäytävänä" ja ruukkujen alustana. Nyt ne on vasta aseteltu, myöhemmin ne pitäisi vielä nuijia tasaisempaan korkoon. 

Näen jo itseni risti-istunnassa nyppimässä viljelyksiltäni rikkaruohoja. Ainakin vielä tällä hetkellä se tuntuu mukavalta mielikuvalta. :)

Ainiin: Huomenna menen ostamaan havujen taimet ja sitten täällä alkaa vihdoinkin vähän vihertää!

Komposti

Ostin eilen kompostorin.

Olen suunnitellut hankintaa siitä lähtien kun muutimme tähän taloon, mutta aina on ollut jotakin esteenä. Joko talvi, eli liian kylmä kompostoinnin aloittamiseen, tai muita hankintoja, jotka ovat ajaneet budjetissa edelle.

Loppusuoralla vaihtoehtoja oli vain kaksi; Biolanin

ja L&T:n

 

reilu 200-litraiset pikakompostorit. 

Päädyin jälkimmäiseen, sillä sen sanotaan olevan muuten ihan samanlainen kuin Biolanin, mutta:

- ulkomitat ovat paremmat

- mullanottoluukku on isompi

- muutamat kuluvat osat ovat kestävämmät

- nyt K-Raudan kampanjan aikana hinta on 90 euroa edullisempi kuin Biolanilla (eli alehinta 399e, normaalisti kai jotain 450e)

- harmaa väri on vakio, Biolanilla sitä on ollut vain harvassa paikassa tarjolla. Roskiksemme on myös harmaa ja nämä tulevat vierekkäin, joten ajattelin siksi värillä olevan väliä.

Tulemme käyttämään tuota etupäässä kotitalousjätteen kompostointiin, sillä ihana naapuri antaa kiikuttaa isommat puutarhajätteet heidän kompostiinsa. (Samainen naapuri antoi myös säilöä mottitolkulla halkoja heidän vajassaan toista vuotta, kun kaadoimme tontilta puut ja rakensimme välissä talon. Lisäksi he pitävät meidät omenissa ja missä milloinkin, eilenkin kävin hakemassa vadillisen maa-artisokkia. Kuvitelkaa: Voiko tällaisia ihmisiä ollakaan? <3)

Käytäntö näyttää, pitävätkö ylläolevat myyntipuheet paikkansa. Naapurilla on Biolan, ja sovimme jo, että ensi talvena teemme vertailevaa tutkimusta, kumpi komposti jäätyy ensin ja jäätää pidempään. :)

Roskakatos on vielä rakentamatta, mutta en malttanut odottaa, vaan laitoin eilen heti kompostin puksuttamaan.

Tässä vielä L&T:n ohjeet kompostointiin:

Kompostiin saa laittaa:

· ruoantähteet


· kananmunan kuoret


· kahvin ja teen porot


· suodatinpussit


· perkuujätteet


· hedelmät, vihannekset, juurekset ja niiden kuoret


· kotieläinten häkkien siivousjätteet


· kukkamulta ja kasvijätteet


· talouspaperi ja lautasliinat. 



puutarhasta: oksat, lehdet, ruohonleikkuusilppu, haravointijätteet.

Kompostiin ei saa laittaa:

· ongelmajätteitä 


· siivousjätteitä 


· metallia, lasia tai muovia 


· keinokuituja 


· kalkkia tai tuhkaa 


· nesteitä.



VINKKI: Isot palat kannattaa pienentää tai pilkkoa kompostoinnin nopeuttamiseksi. Kananmunankuoret kompostoituvat nopeammin, kun ne murskaa.

Näin kompostoit

Kompostoria täytetään pari kertaa viikossa keittiöjätteellä, jolloin siihen lisätään myös seosainetta. Seosaineeksi käyvät oksahake, lehdet ja ruohonleikkuusilppu. Seosaine tasapainottaa kompostin kosteutta, vähentää hajuja ja kuohkeuttaa kompostia. Kompostoria sekoitetaan parin viikon välein, jotta kompostimassa pysyy ilmavana ja pieneliöt sekä hajottajamikrobit saavat toiminnalleen tärkeää happea. Se tyhjennetään keväällä tai syksyllä, jolloin puutarhassa on eniten käyttöä kompostimullalle. 


Leikko-ostoksia ja tuntemattoman vihreän pelastusyritys.

Vaikka en ole kovinkaan kiinnostunut sisäkukista, niin nyt täytyy kyllä laittaa kuva eilisestä ostoksesta:

Menin torille ostamaan kimpun (10 kpl) tulppaaneita. Sain kaupan päälle toisen samanlaisen kimpun ja kaksi kimppua noita pinkkejä ja valkoisia, joita en tunnista. Aika hyvät kaupat! Taidan asioida Husulla jatkossakin.

Tämä:

on pitänyt heittää pois jo ainakin 7 vuotta. Se on ollut miehelläni jo hänen opiskeluaikoinaan ja on ollut juuri tuollainen raasku niin kauan kuin muistan. Se on kitunut aivan liian pienessä ruukussa, niin pienessä, ettei sinne ole enää mahtunut juurien sekaan juurikaan multaa. Välillä se on ollut kuukaudenkin ilman vettä ja viimeisen viiden kolmen vuoden aikana purkki on ollut niin täynnä juuria, että ei sinne ole voinut lirauttaa kuin lusikallisen vettä tai muuten ruukku on tulvinut yli. Viime viikolla päätin kuitenkin siirtää kasvin roskiksen sijaan isompaan ruukkuun. Ihan liian myöhään keväällä ja ihan liian monta vuotta liian myöhään tuon kasvin kannalta. Vaan saas nähdä, lähteekö se siitä vehreytymään. Mikä lie mahtaa edes olla kasvin nimi (hämärästi muistelisin, että anopinkieli).

Kirsikan alusta

Luin jostain, että nurmikko (ainakin nuorien) hedelmäpuiden alla haittaa niiden kasvua. Tänä aamuna lumi oli sen verran jo sulanut, että kanttasin puoli metriä nurmea pois kirsikkaisen ympäriltä.

Ladoin siihen nyt alustavasti nuo mukulakivet reunoille, jossain vaiheessa aion vaihtaa ne syvemmälle upotettaviin noppakiviin ja istuttaa juurelle ainakin ahomansikkaa. Kuvaamisen jälkeen laitoin vielä jänisverkot takaisin puun ympärille.

Esikasvattelua, osa 2

Aiemmin esikasvatusrintamalla on tapahtunut tällaista ja tällaista. Sen jälkeen homma on lähtenyt niin sanoakseni lapasesta. Tsinnioiden ja samettikukkien kaveriksi ovat jo päätyneet gladiolukset (9.4.), keijunmekot ja aitoelämänlangat (12.4., mutta olisi pitänyt jo aiemmin). Toissapäivänä (15.4.) sitten vihdoin koulin tsinniat, eli

*laitoin isompiin ruukkuihin sopivasti taimimultaa. Anopin mukaan pitää olla nimenomaan taimimultaa, puutarhamulta on liian vahvaa. Sitten kauhaisin lusikallisen taimia irti astiasta ja irrottelin ne mahdollisimman hellävaraisesti (joopajoo, minun luonteellani tuskin onnistuu) toisistaan. Koska taimia oli valtavasti, valitsin koulittaviksi vain ne, joissa jo oli sirkkalehtien jälkeiset lehtien alut, painoin uuteen multaan kolon ja siirsin taimet paikalleen. Tsinniat olivat hujahtaneet sen verran pitkiksi, että varren sai painaa aika napakasti mullan avulla suoraksi. Siitä huolimatta osa varsista nuupahteli, joten tuin taimet tänään coctailtikuilla ja puuvillalangalla.*

Koska

- tsinnioiden kouliminen oli  - kylläkin kivaa, mutta - aika työlästä, ja

- löysin S-Marketista ex tempore myös sitä matalampaa samettikukkaa (Tiger Eyes),

päätin kokeilla myös toisenlaista tapaa esikasvattaa. Idean pöllin Villin pihan blogista. Eilen (16.4.) siis:

* laitoin taimiastioihin multaa, kastelin sen ja laitoin kuhunkin astiaan kaksi samettikukan siementä. Peitin siemenet ohuesti ja kastelin sumutuspullolla uudelleen.*

Tällä jälkimmäisellä tavalla taimia ei tarvitse erikseen koulia. Jään seuraamaan, onko näissä kahdessa kasvatustavassa mitään eroa. Jostain luin, että kouliminen olisi hyväksi ja vahvistaisi kasvin juuria. "Renkaanpotkintakierroksella" Hong Kongin taimiosaston myyjä kyllä ennusti, että samettikukka lähtee joka tapauksessa, laittoi sen miten tahansa.

Tätä uutta kasvatustapaa kokeilin kolmeen erilaiseen kippoon: Erityisiin "kasvihuoneisiin", tavan pikkupurkkeihin ja munakennoihin.

Tänä aamuna koulin vielä ne ensimmäiset samettikukat, kelloköynnös (tai hajuherne) jäi ensi viikkoon. Kohta alkaa loppua tila ikkunan alta. Vaihtoehtona rakentaa jokin viritys, millä taimet saa useampaan kerrokseen tai... Niin! Lopettaa hyvän sään aikana purnukoiden täyttäminen.

Onneksi lumet alkavat olla jo poissa pihalta, niin kohta (nurmen kuivettua) pääsee pihahommiin!

Aronian leikkaus

Leikkasin eilen (15.4.) aronian taimet. Ne on ostettu astiataimina K-Raudasta ja istutettu maahan viime kesänä (28.8.). Silloin myyjä suositteli, että niitä ei enää leikattaisi samana syksynä vaan mieluummin vasta nyt puolen vuoden kuluttua istuttamisesta.

Taimet näyttivät aiemmin tältä:

Ja leikkauksen jälkeen tältä:

Tuollaista 10-15 sentin tappia siis jätin. En tiennyt, tarviiko leikkauskohtaa valitessa ottaa huomioon jotakin erityistä (kuten kirsikan kohdalla silmujen paikat), joten pätkin oksat summamutikassa ja silmämääräisesti vain "jostain kohdasta". Luotan siihen, että ne lähtevät versomaan noinkin.

TV:n antimet

Tässä muistilistaksi tämän kevään puutarhaohjelmat:

- City-puutarhuri, LIV lauantaina 26.3. alkaen klo 22.05
- Eden, LIV maanantaina 4.4. alkaen klo 21.15
- Puutarhan lumoissa: Christinen kanssa, YLE TV1 sunnuntaisin 17.4. - 22.5.
- Puutarhaunelmia - uusi tuotantokausi, YLE TV1 torstaisin 28.4. - 25.8. klo 20
- Puutarhaperjantai - uusi tuotantokausi,  YLE FST5 perjantaisin 13.5. - 1.7. klo 18.30
- Puutarhurin maailma, (Gardener's World) , YLE TV1 26.5. klo 19 
- Unelmieni puutarha, (Ønskehaven), YLE FST5 perjantaisin 8.7.-19.8. klo 18.30
- Ihana Piha, MTV3 torstaisin klo 20,30 ja pikauusinnat AVAlla pe klo 18.30

---

P.s. Sain tänään inspiksen - terassin säleikköä vasten voisi kasvattaa jotakin kukkivaa köynnöstä. Sen pitäisi olla jotakin, mikä menestyisi hyvin kapeassa "parvekeruukussa". Mielellään tumman pinkkiä ja vähintään parimetristä. Mitähän se voisi olla?

Pääsiäistunnelmissa

Palmusunnuntaihin on vielä viikko, mutta jotain oli pakko pipertää:

Ohra kasvoi nopeasti. Vähän turhankin.

Eilen illalla kasvihaaveilukierroksella törmäsin valkoisiin narsisseihin. V-a-l-k-o-i-s-i-i-n narsisseihin. En tiennyt että sellaisia onkaan! Olen luullut, että en pidä narsisseista, mutta ne valkoiset, kirjailijannarsissit, niiden kanssa on kyllä ihan eri juttu. En löytänyt niitä kukkakaupasta, mutta myyjät suosittelivat tällaisia perunanarsisseja (Bridal Crown) niiden sijaan, valkoisia nämäkin. Laitoin helmililjaa vähän tuohon reunalle. Yrttikori on istusastiana aika matala, joten narskujen paikka mennee vielä uusiksi ennen pääsiäistä, jos ne tuosta oikein hujahtavat pituutta.

Kaupassa ei ollut oikein vaihtoehtoja, joten laitoin ulkoasetelmaankin samaisia kasveja. Lisäksi tökin niiden joukkoon puutarhamessuilta ostamiani tekopajunkissoja. Oikeitakin pitäisi käydä keräämässä, niin saisi takapihallekin pääsiäisfiilistä.

Ja koivun oksia. Koivun oksia! Ja paljon tulppaaneita!!! (Nyt lähtee taas käsistä...)

Gladiolukset

Löysin varaston hyllyltä gladioluksen sipuleita. Olen saanut ne muistaakseni vuosi sitten Lahden puutarhamessuilta ilmaislahjana. Sipulit olivat kuivettuneita, kovia ja suoraan sanottuna tosi huonon näköisiä. En tiedä, miltä kukkasipulit normaalisti näyttävät ja kuinka kauan ne yleensä säilyvät, noissa ei ollut parasta ennen -päiväystä. Iskin ne nyt kuitenkin multaan:

9 sipulia kärjet ylöspäin n.30cm halkaisijaltaan olevaan ruukkuun. Noin 10cm multaa alle ja päälle. Liotin sipuleita hetken vedessä ja istutuksen jälkeen kastelin mullan perin pohjaisesti. Seuraava kastelu vasta, kun jotakin näkyy.

Jään seuraamaan, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Ai vitsit, että kukkien kasvatus voikin olla jännää ja kiehtovaa!

P.s. Terveisiä KevätPuutarha-messuilta! Messut olivat "ihan kivat", kannatti käydä, mutta nyt ei kyllä muutamaan vuoteen ole tarvetta mennä. Bongailin messuilla kiinnostavia kasveja, kävin kuuntelemassa luentoja ja hipelöin tätä:

L&T:n tehokompostori. 

Ilmestyi tietoisuuteeni juuri kun olin ostamassa Biolania. En pystynyt vielä tekemään päätöstä.

Inhokkeja ja suosikkeja

Parissa seuraamassani blogissa on viime aikoina listattu inhokkikukkia. (INHOKKIkukkia! Hui sentään -   innostunut vasta-alkajapuutarhuri ihmettelee, voiko yksikään kasvi nyt sentään olla inhottava!) Tästä intoutuneena tein minäkin oman listani (ei järjestyksessä eikä kattavasti):

hanhikit

angervot (norjanangervo on ihan kiva)

hortensiat

syreenit (todennäköisesti ensimmäinen inhokkilistalta poistuja)

purppurasydän ja särkynytsydän

pikkutalvion, rönsyasikan ja arovuokon tyyppiset pikkupiperrykset (hopeahärkki on kuitenkin kivojen listalla!)

monet keväiset kasvit, kuten esikot (ei koske palloesikkoa), narsissit, krookukset

niin, ja hyasintit!

vuorenkilvet, ainakin jos ne ovat vanhoja ja räjähtäneitä

parvekekukista pelargoniat

timantti- ja kartiotuijat (ja oikeastaan ihan kaikki tuijat)

Inhokkikasvi on aika suhteellinen käsitys. Olen huomannut tuolla kylillä "pihojenkyttäyskeikoilla" kulkiessani, että vaikka jossakin pihassa tai puistossa olisi paljonkin omia inhokkikasvejani, kokonaisuus voi silti olla todella kiva ja piha näyttää kauniilta. On esimerkiksi monia pihoja, missä syreeni näyttää todella kauniilta, vaikka se löytyykin inhokkilistaltani ja on saanut omaan puutarhaani toistaiseksi voimassa olevan porttikiellon. Nuo yllä luetellut kasvit ovat siis aika kaukana omasta kauneuskäsityksestäni, mutta silti ne voivat näyttää hyvältä toisten pihoissa.

Minä pidän yksinkertaisista, veistoksellisista ja näyttävistä kasveista. Suosikkejani ovat esim. kuunliljat ja muut liljat, tulppaanit, saniaiset, mehitähdet, taponlehdet, punahatut ja muut "päivänkakkaran näköiset", pionit, unikot, akileijat, kärhöt, tsinniat, "samettikukan näköiset" (ja niitähän riittää!), nukkapähkämö, alppiruusut ja tavalliset ruusut. Näitä toivottavasti tulee omasta pihastani löytymään jossakin vaiheessa elämää. Lehtityyppejä pitää toki penkeissä olla monenlaisia, mutta eniten mieleen ovat syvät tumman vihreät, paksu- tai nahkealehtiset kasvit, joiden lehdet ovat simppelit.

Huomasin, että yllättävän moni inhokkikukkani on joskus kasvanut lapsuudenkotini pihalla. Onkohan niin, että inhokkikasveja on vain kerta kaikkiaan nähnyt liikaa ja niihin on kyllästynyt? Tai sitten kukkamieltymykset ovat alitajuisesti yksi tapa käydä murrosikää läpi - mun OMAAN kotiin ei sit AINAKAAN tule MITÄÄN tällaista kuin täällä. :)

Liennytyksiä lienee kuitenkin tulossa. Jotkut bloggaajat ovat panneet merkille, että vuosien mittaan yhä harvempi kasvi tai väri saa enää totaalista porttikieltoa omaan puutarhaan. Maku ja muoti muuttuvat, ja ehkä ihokkikukkiinkin tottuu samalla tavoin kuin inhokkiruokiin, kun tarpeeksi totuttelee. Huomaan tämän jo nyt: Tummanpunaisista ruukkupelargonioista, palavasta rakkaudesta ja kodinonnesta en aiemmin tykännyt yhtään, ne tuntuivat mummoista mummoimmilta kasveilta. Vaan nyt niitä tekisi jo mieli itselle. Tuijista en pidä, niissä on jotain epäaitoa ja vilunkia, mutta vaihtoehtojen puutteessa niitäkin varmaan päätyy pihallemme. Täytyy pitää tämä bloggaus tallessa, niin joskus vuosien päästä voi palata katsomaan kuinka moni tämän hetken inhokeistani löytyy omasta puutarhastani!

Sieltä ne nousevat!

Päivä 2:

Saanko esitellä - vastasyntyneet Tsinniat. :)

Samettikukkalaatikossa ei vielä elon merkkejä.

---

Päivä 3:

Tsinniat sen kun kasvavat, samettikukkalaatikossa ei edelleenkään elon merkkejä.

Pääsiäisohrat. Ensi vuonna täytyy muistaa laittaa vähemmän multaa...

---

Päivä 4:

Ohra ja Tsinniat kasvavat että kohisee. Ja kas...

...samettikukkapuolellakin alkaa tapahtua!

Apulaispuutarhuri sairastaa. Lääkäri määräsi köhäiselle potilaalle hoidoksi lääkkeitä, lepoa ja hellää hoivaa.

Esikasvattelua

Päätin, etten laita puutarhaani mitään, mikä vaatii esikasvatuksen. "Tässä ensimmäisenä kesänä on ihan tarpeeksi opettelemista ilman kaiken maailman esikasvatuksiakin!"

Viikonloppuna tuli kuitenkin sellainen olo, että mitäs jos kuitenkin... Kun minun kärsivällisyydelläni ei kuitenkaan malta odotella vielä kokonaista kuukautta että pääsee itse asiaan eli istuttamiseen, niin siihenhän voi ottaa pienet etkot näin mukavasti sisätiloissa.

Taimikasvattamona toimii työhuone. Värkkäsin kasvatusastian siiderilaatikosta ja jätesäkistä. Vasempaan puoliskoon kylvin* Samettikukkaa kasvimaan tuholaistorjujaksi ja oikeaan puoliskoon Tsinniaa. Älkää kysykö miksi Tsinniaa, se vain näytti kivalta. Tuossa pyöreässä maljassa on työkaverilta saatua ohraa pääsiäiseksi. Apulaispuutarhuri on tavattoman kiinnostunut mullasta ja siemenistä. Tosin hänen tittelinsä pitäisi varmaan vaihtaa apulaisesta työnjohtajaksi tai laadunvalvojaksi, sen verran tarkasti hän vahtii jokaisen työvaiheen etenemistä.

*10l taimimultaa, litralla vettä kosteaksi, siemenet siihen, päälle sentin verran multaa ja vielä rei'itetty elmukelmu päälle

Kävin muuten tänään RobinHoodista hakemassa siemeniä. Viisi pussia kahdella eurolla - ei paha, ainakaan jos vertaa Viherpeukaloiden 1,50e per pussi -hintatasoon. Laadusta ja mausta ei kyllä ole sitten mitään käsitystä. 

Yksivuotista silkkiunikkoa, kesäkukkaseosta, ruiskaunokkia, monivuotista idänunikkoa,

avomaankurkkua, tilliä, rucolaa ja lehtisalaattia.

Porkkanat ovat K-Raudasta (3e ja risat per pussi). Vaikka ehdin tilata porkkanansiemeniä jo Viherpeukuilta, ostin kuitenkin vielä tuollaisen istutusnauhan, kun kävi arveluttamaan se rikkojen erottaminen.

Sama ongelma muuten tullee vastaan myös tuon kesäkukkasekoitteen kanssa - en yhtään tiedä, miten erotan aikanaan, mikä on taimi ja mikä rikkaruoho. No, se olkoon sen ajan murhe. :)

Kirsikkapuun leikkaus

Leikkasimme eilen kirsikan. Homma ei ollutkaan ihan yksinkertainen, sillä ensinnäkin se piti kaivaa leikkausta varten ensin hangen alta esiin. Kyseinen kirsikkantaimi on ollut alun perin jo tässä tontillamme ja pihaa tehdessä se vain säästettiin ja iskettiin sivuun "toistaiseksi" odottamaan paikkaa parempaa. Siihen ei kiinnitetty pariin kolmeen vuoteen mitään huomiota, joten se oli päässyt versomaan vähän hassusti. Päälatva oli kuivunut 15 senttimetrin korkeudelle maasta ja puu oli kasvattanut kolme tasavahvaa haaraa, joista vain yksi kasvoi jotakuinkin ylöspäin. (Kuva viime kesältä alla.)

Mietin ensin, että vedän matalaksi koko raaskun. Mutta toisaalta kasvilla on kuitenkin tunnearvoa, kun se on koivun kaatopäätöksen jälkeen ainoa kasvi, joka on ollut tontillamme ennen meitä. Kirsikka sai siis pitää henkensä, vaikka ei siitä varmaan koskaan mitään kaunotarta tule.

En ole aiemmin leikannut puita, mutta isäni oli onneksi auttelemassa. Opin mm., että kannattaa miettiä, minkä silmun jälkeen oksan laittaa poikki. Uusi verso nimittäin lähtee todennäköisesti kasvamaan jotakuinkin siihen suuntaan, millä puolella silmu sijaitsee. Alimmat oksat lähtevät nyt reilun puolen metrin korkeudelta, täytyy katsoa ensi syksynä, pitääkö alimpia oksia vielä poistella. Parturoinnin jälkeen kirsikkainen näyttää nyt tältä (alin 30-40 sentttiä on kuvanottohetkellä jo takaisin hangen alla):

Yhtenä aamuna pihallamme loikki rusakko, joten nyt oli korkea aika myös suojata puu.

Kirsikan kolme latvaa olivat kaikki jo niin paksuja, että oksasaksilla leikkausjäljestä tuli aika ruma. Täytyy ehkä joskus vielä lyhentää noita tappeja sahalla.

Niin, ja heti kun lumet sulavat, täytyy poistaa nurmi kirsikan juurelta. Kasvaa kuulemma paremmin niin.

P.s. Kirsikan leikkausajankohdasta oli netissä taas monenlaista tietoa.

1) Se pitää leikata kevättalvella, kun yöllä on pakkasta, mutta päivällä jo lämmintä. Kuitenkin ennen versomista. "Kevättalvella leikkaussali on steriili ja potilas nukutuksessa."

2) Keskikesällä kukinnan jälkeen. Silloin mahlat eivät ole matkalla mihinkään suuntaan. Keväällä kuulemma vuotaa kuiviin.

3) Ehdottomasti syksyllä. Tosin silloin se on alttiimpi sienitaudeille.

4) Kirsikkaa ei leikata ollenkaan, vain kuolleet ja vahingoittuneet oksat poistetaan.

Valitsin ykkösvaihtoehdon puutarhakirjaa luettuani ja tutoria konsultoituani.